Soitimme tänään kasvattajille kysyäksemme pentueen kuulumisia. Kuulemma kuuluu hyvää; kasvattaja oli ikävän innoton kertoilemaan pentueen kuulumisista laajemmin tai pyydettäessä lähettämään kuvia pennuista.

Kasvattaja-asia on mietityttänyt minua aika ajoin siitä asti, kun kävimme katsomassa pentuja ja varasimme omamme. Minua vaivaa jossakin määrin useampikin asia, joista ei vähäisimpänä se, etteivät kasvattajat ole kysyneet mitään meistä, asuinoloistamme tai siitä, mitä toivomme koiraltamme ja mitä aiomme sen kanssa tehdä tai harrastaa. Kasvatus vaikuttaa tiuhatahtiselta, sillä pentueita on käsittääkseni pelkästään tänä vuonna syntynyt useita ja nytkin niitä on kaksi samaan aikaan, kasvattajilla on kotonaan 15 aikuista koiraa ja pennut viettävät kasvattajien kertoman mukaan kaiken aikansa pelkästään pentuaitauksessa siihen asti, että ne muuttavat lopullisiin koteihinsa. Nämä ovat asioita, joihin olen jonkin verran pettynyt. Yhtä kaikki olemme päättäneet ottaa pentumme tuolta, joten en missään nimessä sano tai tarkoita, että paikassa olisi jotakin ilmeistä vikaa. Minun aikaisempi koiranhankintakokemukseni vain oli hyvin toisenlainen samoin kuin on ajatukseni oikein hyvästä kasvattajasta.

En siis missään nimessä sano, että kennelissä olisi erityistä vikaa tai moiti kasvattajia - sehän olisi varsinkin näin anonyyminä bloggaajana erittäin epähienoa, hyvinkin todennäköisesti perusteetonta ja mahdollisesti myös laitonta. Mietin jonkin verran, kirjoitanko tästä ollenkaan, mutta päätin sitten kuitenkin käsittellä täällä myös näitä mieltä kaihertavia asioita. Sanottakoon siis tässä yhteydessä vielä korostetusti, että kasvattajan luona koirien olot olivat asialliset, koirilta ei varmastikaan puuttunut mitään keskeistä ja kaikki näkemämme yksilöt olivat terveitä ja tosi mukavia. Voi myös olla, että kommunikaatio kasvattajien kanssa ei toimi ihanteellisesti ja olen ymmärtänyt väärin joitakin heidän sanomisistaan - olemme selkeästi monin tavoin hyvin erilaisia ihmisiä ja myös hyvin erilaisia koiraihmisiä.