Hurja on iso kaveri jo. Sen kantaminen pihamaalle on käymässä melkein raskaaksi. Se on iso myös sikäli, että huomenna viemme sen jo ensimmäistä kertaa eläinlääkäriin saamaan ensimmäisen rokotuksensa. Ja sikälikin, että se on jo huipputaitava koira. Ja vielä siksikin, että se pärjää aivan mainiosti yksin kotona työpäiviemme aikana. Ja vielä voisi sanoa senkin, että siisteyskasvatus on kulkenut valtavalla vauhdilla, eikä sisälle satu vahinkoja enää kuin joskus innostustilanteissa ja yleensä öisin - mutta ei enää ihan joka yö! Olemme toki tehneet paljon töitäkin, mutta on tässä koirassa kyllä ennen kaikkea melkoisesti potentiaalia.

Hurjalle keksitty virikesovellus: nappulat liimattuna elintarvikeliimalla tyhjän kanamunakennon - kannellisen tai kannettoman - pohjaan.

Kuvaamme Hurjaa työpäivien aikana webbikameralla ihan Windowsin omaa nauhoitusohjelmaa käyttäen. Koska ainoa puhelinpistokkeemme on eteisessä, jossa Hurja viettää päivänsä, modeemi noukitaan aina aamuisin pois koiran saatavilta, eikä Hurjan reaaliaikainen seurailu netin kautta onnistuisi. No, kenellä nyt muutenkaan olisi aikaa työpäivän lomassa tapittaa koiran edesottamuksia nettikameran kautta? Ja mitä toimintavaihtoehtoja olisi tilanteessa, jossa se tekisi jotakin katastrofaalista ja sen näkisi etänä kameran kautta? Meillä siis päivän tapahtumat tallentuvat kovalevylle ja ne katsellaan läpi työpäivän jälkeen (nopealla toistonopeudella toki...). Ja Hurja pärjää aivan huipusti! Viime viikolla se haukahteli ensimmäisenä yksinolopäivänä pari minuuttia ja vikisi toiset pari, mutta sen jälkeen se on ihan muutamaa minuutin äännähtelyä mukaan lukematta lötkötellyt päivänsä hyvin tyytyväisenä. Suurimmaksi osaksi se nukkuu päivät läpeensä puuhailtuaan ensin aikansa lähtiessä jätetyillä virikkeillä. Eikä se työhuoneen ovikaan ole kiinnostanut enää sen jälkeen, kun se yhden avausyrityksen jälkeen pysyi suljettuna.

Todistuskappale A:

Hurja ja ei-Hurjan peitto, jonka ilmaantuminen Hurjan makuualustaksi vankkojen aitojen sisään ensimmäisenä yksinolopäivänä hämmensi töistä kotiin saapujaa. Todistuskappale B, Hurjan yksinolovideo kyseiseltä päivältä, näytti Hurjan tavoittelemassa onnistuneesti ei-Hurjan peittoa olohuoneen tuolilta aidan pinnojen välitse. Todistuskappale B näytti myös, miten Hurja oli juuri vähän hätääntymässä, kun keksi alkaa tavoitella vilttiä ja kuinka se sen saatuaan rauhoittui nukkumaan loppupäiväksi. Sen jälkeen viltti onkin jätetty joka aamu vahingossa Hurjan ulottuville olohuoneen tuolin käsinojalle - ja tavattu joka iltapäivä Hurjan pehmoisena pesänä eteisen lattialta.

Rennot nukkumisasennot ovat tietysti joka pennun (ja aikuisenkin koiran) perusratkaisu: